Työehtosopimuslaki
Työehtosopimukset ovat lainmukaisia sopimuksia, joissa työntekijäjärjestö(t) ja yksi tai useampi työnantaja tai rekisteröity työnantajayhdistys tekevät sopimuksen alakohtaisista työehdoista, joita työsopimuksissa tai työsuhteissa on noudatettava. Työehtosopimusneuvotteluissa merkittäviä työehtoihin liittyviä neuvottelunaiheita ovat muun muassa palkat, ylityökorvaukset, työajat, lomat, lomarahat, sairausajan palkka, vanhempainvapaa-ajan palkka.
Työehtosopimus ovat sopimusosapuolten välinen kirjallinen sopimus, jonka sisältö merkitään neuvotteluissa laadittavaan pöytäkirjaan ja todetaan yhteisesti sovitulla tavalla oikeaksi.
Määräajattomaan työehtosopimukseen osallinen voi irtisanoutua milloin tahansa. Irtisanoutumisaika on kolme kuukautta. Jos työehtosopimus on sovittu yli neljäksi vuodeksi, noudatetaan samaa voimassaoloaikaa kuin työehtosopimuksessa, jonka voimassaoloaikaa ei ole määritetty.
Määräajan lopulla alkavat neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta. Mikäli neuvottelut eivät onnistu ja uutta työehtosopimusta ei saada aikaiseksi, voi siitä seurata laillisia työtaisteluita, kuten lakkoja, ylityökieltoja ja työsulkuja.
Normaalisitova työehtosopimus
Työehtosopimuksia on normaalisitovia ja yleissitovia. Normaalisitova työehtosopimus velvoittaa niitä osapuolia, jotka ovat allekirjoittaneet sopimuksen tai kuuluvat sopimuksen allekirjoittaneeseen järjestöön tai ovat myöhemmin aikaisempien sopimukseen osallistuneiden suostumuksella kirjallisesti siihen yhtyneet. Työnantajan on noudatettava normaalisitovaa työehtosopimusta, vaikka työntekijä ei kuuluisi sopimuksen solmineeseen työntekijäjärjestöön.
Yleissitova työehtosopimus on valtakunnallinen ja sitoo myös niitä työnantajia, jotka eivät ole allekirjoittaneet mitään työehtosopimusta, eivätkä kuulu mihinkään työehtosopimuksen allekirjoittaneeseen järjestöön. Suomessa noin 90% työntekijöistä kuuluu yleissitovien työehtosopimusten alaisuuteen.
Työehtosopimuksen tahallisesta rikkomisesta voi seurata työnantajalle maksettavaksi hyvityssakkoa enintään 23 500 euroa ja työntekijälle enintään 230 euroa. Hyvityssakkoon tuomitsemista voidaan toistaa, kunnes työehtosopimusta vastustava asiaintila on poistettu.
Jos työehtosopimuksen määräyksi on rikottu niin rajusti, että toisilta sopimukseen sidotuilta ei voida kohtuudella vaatia sopimuksen jatkamista, voidaan se julistaa heti purkautuneeksi.
Työehtosopimus PAM - työehtosopimuksen syntymisprosessin vaiheet
1. Esitykset uuden työehtosopimuksen sisällölle
Voimassaolevan työehtosopimuskauden lopulla PAM:in ammattiosastot antavat esityksiä työehtosopimuksen sisällöksi ja PAM:in sopimusasiantuntijat laativat esityksistä yhteenvedon sopimusalatoimikuntien käsiteltäväksi. Työehtosopimuksen sisältöä varten voidaan tehdä aloitteita myös yhteisöjäsenten, työpaikkakokousten ja valtuustojen jäsenten toimesta.
2. Voimassaolevan työehtosopimuksen irtisanominen
PAM:in hallitus irtisanoo voimassaolevan työehtosopimuksen noin 2 kuukautta ennen määräajan päättymistä.
3. Neuvottelut alkavat
Neuvottelut alkavat jo voimassaolevan työehtosopimuksen aikana. Neuvotteluiden tavoitteet tulevat tehtyjen esitysten pohjalta. Neuvotteluissa osapuolina ovat PAM:in ja työnantajaliiton edustajat. Neuvottelut alkavat laadullisten sopimustavoitteiden käsittelyllä ja loppuun jäävät palkkaneuvottelut. Molemmilla osapuolilla on omat tavoitteensa ja lähtökohtansa, joiden yhteensovittaminen on neuvotteluiden päämäärä.
Sopimusalatoimikunnat ja PAM:in hallitus käsittelevät neuvottelutilannetta.
4. Sopimukseton tila
Työehtosopimuksen irtisanomisajan päätyttyä alkaa sopimukseton tila, mikäli uutta sopimusta ei ole sitä ennen saatu aikaiseksi. Sopimuksettomassa tilassa sovelletaan vanhan työehtosopimuksen määräyksiä, kunnes uusi työehtosopimus saadaan solmittua. Sopimuksettoman tilan aikana työtaistelut ovat mahdollisia ja tilan pitkittyessä usein myös todennäköisiä.
5. Lopulta päästään neuvottelutulokseen
Päästyään sovintoon työehtosopimuksen sisällöstä neuvottelijat allekirjoittavat niin kutsutun neuvottelutuloksen. Seuraavaksi neuvottelutulos käsitellään sopimusalatoimikunnissa ja sen jälkeen PAM:in hallituksessa. Sekä PAM:in hallituksen, että työnantajajärjestön täytyy hyväksyä neuvottelutulos, jotta uusi työehtosopimus syntyy.
6. Jos sovintoa ei synny
Mikäli neuvottelijat eivät pääse sovintoon uusista vähimmäistyöehdoista, valtakunnansovittelija tulee mukaan ja yrittää luoda molempien osapuolten näkemysten pohjalta sovintoesityksen.
Sopimusalatoimikunnat, PAM:in hallitus ja työnantajaliitto käsittelevät myös sovintoesityksen. Sovintoesityksen täytyy saada hyväksyntä molempien osapuolten toimesta tai muutoin sovintoesitys raukeaa.
Alla on listattuna muutamia työehtosopimuksia perustietoineen. Tiedoissa kerrotaan työehtosopimusten sopijaosapuolet ja mikä on kyseisen työehtosopimuksen soveltamisala.
Rakennusalan työehtosopimus
Yleissitova työehtosopimus – Viimeisin neuvoteltu sopimus on voimassa 1.5.2018 – 30.4.2020
Työehtosopimuksen sopijaosapuolet
Rakennusalan työehtosopimuksessa työnantajaosapuolena on Talonrakennusteollisuus ry ja Työntekijäosapuolena Rakennusliitto ry.
Rakennusalan TES on yleissitova ja sitä sovelletaan muun muassa kirvesmiesten, rakennusmiesten, muurareiden, rappaajien, laatoittajien, asentajien, betonityöntekijöiden ja elementtiasentajien työsopimuksissa.
Työehtosopimuksen soveltamisala
Rakennusalan työehtosopimusta sovelletaan Talonrakennusteollisuuden piiriyhdistysten jäsenyritysten ja niiden kaikkien työntekijöiden välisiin työsuhteisiin. Tätä työehtosopimusta ei kuitenkaan sovelleta, jos jäsenyritys on jonkin yksikkönsä tai osastonsa osalta sidottu toiseen työehtosopimukseen. Jotta toista valtakunnallista työehtosopimusta voidaan soveltaa (joko osittain tai kokonaisuudessaan) tarvitaan jäsenyrityksen pääluottamusmiehen suostumus.
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimus (Pdf)
Yleissitova työehtosopimus – Viimeisin neuvoteltu sopimus on voimassa 1.2.2018 – 31.1.2020
Työehtosopimuksen sopijaosapuolet
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimuksessa työnantajaosapuolena on Maaseudun Työnantajaliitto ry ja työntekijäosapuolena on Teollisuusliitto ry
Työehtosopimuksen soveltamisala
Maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta noudatetaan sen Maaseudun Työnantajaliittoon kuuluvien, maaseutuelinkeinoja harjoittavien jäsenyritysten ja näiden palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin. Maaseutuelinkeinoihin lasketaan maatalous, tilalla pääosin tuotettujen tuotteiden jatkojalostus, kauppakunnostus ja myynti osana maatilataloutta tai sen yhteydessä yhtiöitettynä, vihannes- ja muut alkutuotepakkaamot, joissa kauppakunnostetaan ja varastoidaan omistajayritysten tuotteita, vihannesten, jalostuskanala ja siipikarjankasvattamot, maatilatalouden lomitustoiminta, kalankasvattamot ja kalanviljelylaitokset, mehiläistarhat, ratsastustallit, ratsastuskoulut ja harrastetallit, ravitallit, kotieläintarhat, kotieläinpuistot, maataloudelliset tutkimuslaitokset (yksityiset), eläinhoitolat, kone- ja muut urakointipalvelut, maaseutumatkailu, marjojen ja erikoiskasvien avomaaviljely maatilalla, sekä metsämarjojen, -sienien ja muiden luonnontuotteiden poiminta ja keruu.
Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimus
Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimus (verkkosivut)
Yleissitova työehtosopimus - Viimeisin neuvoteltu sopimus on voimassa 1.2.2018–31.3.2020
Työehtosopimuksen sopijaosapuolet
Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimuksessa työnantajaosapuolena on KT Kuntatyönantajat ja työntekijäosapuolena on kunta-alan pääsopijajärjestöt
Työehtosopimuksen soveltamisala
Kunnallisen opetusalan virka- ja työehtosopimusta (OVTES) sovelletaan kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstön palvelussuhteen ehtoihin. Lisäksi koulujen ja oppilaitosten opetushenkilöstöön noudatetaan, jollei tästä virka- ja työehtosopimuksesta muuta johdu, soveltuvin osin KVTES:n määräyksiä.
Kaupan työehtosopimus
Yleissitova työehtosopimus - Viimeisin neuvoteltu sopimus on voimassa 1.2.2018 – 31.1.2020
Työehtosopimuksen sopijaosapuolet
Kaupan työehtosopimuksessa työnantajaosapuolena on Kaupan liitto ry ja työntekijäosapuolena on Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
Työehtosopimuksen soveltamisala
Kaupan työehtosopimusta noudatetaan yrityksissä, joiden toimialana on
- vähittäiskauppa
- tukkukauppa
- agentuuritoiminta
- kioskikauppa
- huolto- ja liikenneasematoiminta
- kaupan palvelu- ja tukitoiminta
- konevuokraus
Sopimus koskee työaikalain alaisia työntekijöitä.
Kaupan TES:n sopimusratkaisu koskee myös kaupan ICT-toimihenkilöiden ja Hankkija-Maatalouden myyntihenkilöstön työehtosopimuspöytäkirjaa sekä varasto- ja kuljetusesimiesten ja vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimusta.
Metsäkonealan työehtosopimus
Metsäkonealan työehtosopimus (pdf)
Yleissitova työehtosopimus – Viimeisin neuvoteltu sopimus on voimassa 1.2.2018 – 31.1.2020
Työehtosopimuksen sopijaosapuolet
Metsäkonealan työehtosopimuksessa työnantajaosapuolena on Koneyrittäjien liitto ja työntekijäosapuolena on Teollisuusliitto ry
Työehtosopimuksen soveltamisala
Metsäkonealan työehtosopimusta sovelletaan Koneyrittäjien liiton ja sen jäsenyhdistysten jäsenyritysten ja näiden työntekijöiden välisiin työsuhteisiin metsäkonealan töissä.
Tämän työehtosopimuksen mukaan metsäkonealan töihin luetaan seuraavat työt:
1.
- puun korjuu, puuenergian talteenotto ja puun käsittely muualla kuin teollisuuslaitosten yhteydessä
- puutavaran ja hakkeen purkaus, kuljetus, kuormaus sekä muu käsittely teollisuuslaitoksissa, varastoilla, satamissa tai hake- ja puutavaraterminaaleissa
- metsänviljely, maanmuokkaus sekä kasvinsuojelu- ja torjunta-aineiden sekä lannoitteiden levitys
- metsäteiden rakentaminen ja kunnossapito
- metsäojien kaivuu ja kunnossapito
- metsurityöt em. jäsenyrityksissä
- puun haketus ja murskaus
- muut kausi- tai tilapäisluonteisesti suoritettavat työt
- Kohdassa 1. mainituissa töissä käytetyt kaluston asennus-, huolto- ja korjaustyöt sekä mainitun kaluston siirtokuljetukset
- Erilaiset suunnittelu- ja avustustyöt, jotka palvelevat edellä mainittuja metsäkonealan töitä tai muita metsätöitä.
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus esimiehet (pdf)
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva työehtosopimus työntekijät (pdf)
Yleissitova työehtosopimus - Viimeisin neuvoteltu sopimus on voimassa 1.2.2018 – 31.3.2020
Työehtosopimuksen sopijaosapuolet
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevassa työehtosopimuksessa työnantajaosapuolena on Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry ja työntekijäosapuolena on Palvelualojen ammattiliitto PAM ry.
Työehtosopimuksen soveltamisala
Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskevaa työehtosopimusta noudatetaan tyypillisesti seuraavilla toimialoilla
- ravintolat, kahvilat, pubit, yökerhot
- catergin-yritykset ja henkilöstöravintolat
- eines- ja valmistuskeittiöt
- hotellit ja muut majoitusliikkeet
- kylpylät ja hyvinvointikeskukset
- leirintä- ja caravanalueet
- loma- ja mökkikylät
- maaseutumatkailupalvelut
- huolto- ja liikenneasemat
- keilahallit
- loma- ja kurssikeskukset
- kongressikeskukset
- kotimaisten matkailupalvelujen edistäminen, myynti, markkinointi ja välitys
Sopimus koskee työaikalainalaisia työntekijöitä.
Teknologiateollisuuden työehtosopimus
Teknologiateollisuuden työehtosopimus (pdf)
Yleissitova työehtosopimus - Viimeisin neuvoteltu sopimus on voimassa 08.11.2017 – 31.10.2020
Työehtosopimuksen sopijaosapuolet
Metsäkonealan työehtosopimuksessa työnantajaosapuolena on Teknologiateollisuus ry ja työntekijäosapuolena on Teollisuusliitto ry
Työehtosopimuksen soveltamisala
Teknologiateollisuuden työehtosopimusta sovelletaan yrityksiin, jotka harjoittavat metallien valmistusta, jalostusta tai muuta niihin liittyvää toimintaa tai pääasiallisesti palveluliiketoimintana harjoitettavaa koneiden, laitteiden, laitteistojen, järjestelmien tai vastaavien korjaus-, huolto- ja asennustoimintaa. Työehtosopimuksen soveltaminen ei riipu työntekijän ammatista, vaan se kattaa muun muassa mekaaniset ja sähköalan työt.
Mikäli joku teknologiateollisuutta harjoittava työnantaja harjoittaa muutakin teollisuutta, mutta kuuluu vain teknologiateollisuutta harjoittavien toimipaikkojen tai osastojen osalta Teknologiateollisuus ry:hyn, sopimusta sovelletaan vain näiden toimipaikkojen tai osastojen työntekijöiden työsuhteisiin.
Taloushallintoalaa koskeva työehtosopimus
Taloushallintoalaa koskeva työehtosopimus
Normaalisitova työehtosopimus - Viimeisin neuvoteltu sopimus on voimassa 1.11.2017 – 31.10.2020
Työehtosopimuksen sopijaosapuolet
Taloushallintoalaa koskevassa työehtosopimuksessa työnantajaosapuolena on Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja työntekijäosapuolena on Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry ja Ammattiliitto Pro ry.
Työehtosopimuksen soveltamisala
Taloushallintoalaa koskevaa työehtosopimusta noudatetaan tili- ja kirjanpitotoimistoissa työskentelevien toimihenkilöiden työehdoissa. Tätä sopimusta ei sovelleta yrityksen johtoon tai toimihenkilöihin, jotka päättävät työnantajan edustajana itsenäisesti tämän työehtosopimuksen soveltamispiirissä olevien toimihenkilöiden työehdoista.
Taloushallintoalan työehtosopimuksessa tällä alalla tarkoitetaan yrityksiä, joiden pääasiallinen toiminta on:
- kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelut, niihin liittyvä raportointi ja asiakasyritysten palkkojen laskentapalvelu
- tilinpäätöksen valmisteluun liittyvien palveluiden tuottaminen asiakkaalle
- vero- ja talousneuvonta sekä muut taloushallinnon palvelut
ICT-alan työehtosopimus toimihenkilöille
ICT-alan työehtosopimus toimihenkilöille (pdf)
Yleissitova työehtosopimus - Viimeisin neuvoteltu sopimus on voimassa 1.11.2017 – 31.1.2020
Työehtosopimuksen sopijaosapuolet
ICT-alan työehtosopimuksessa työnantajaosapuolena on Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja työntekijäosapuolena on Ammattiliitto Pro ry.
Työehtosopimuksen soveltamisala
ICT-alan työehtosopimusta sovelletaan toimihenkilöihin, jotka työskentelevät ICT-alalla.
Työehtosopimuksessa ICT-alaan lasketaan seuraavat toimialat
- tieto- tietoliikenne- ja informaatiotekniikka-alat sekä contactcenterit
- televisio- ja radioalalla verkon käyttöön ja ylläpitoon sekä lähetystoimintaan liittyvät tietoliikennealan toimihenkilötehtävät lukuun ottamatta Yleisradio Oy:tä, Digita Oy:tä ja MTV Oy:tä.
- vastaavien alojen palveluita ja infrastruktuuria rakentavien ja ylläpitävien tai niihin verrattavaa toimintaa harjoittavien jäsenyritysten toimihenkilöt.